Search results for "positiivinen psykologia"
showing 10 items of 10 documents
The Association between Loneliness, Mental Well-Being, and Self-Esteem among Adolescents in Four Nordic Countries
2021
Positive mental health is central to adolescent well-being. The present study examines the prevalence of loneliness and positive mental health indicators (mental well-being and self-esteem) in four Nordic countries and associations between loneliness, mental well-being, and high self-esteem. This study is based on data from the Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study which was conducted in 2018 in Denmark, Finland, Iceland, and Sweden. Participants were 5883 15-year-old boys and girls. To examine the associations between loneliness, mental well-being, and self-esteem, structural equation modeling (SEM) was applied. In the comparison of Nordic countries, the prevalence of lonel…
Stressinkäsittelykeinojen ja työhyvinvoinnin väliset yhteydet : ikäryhmittäinen vertailu
2011
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin stressinkäsittelykeinojen vaikutusta työhyvinvointiin (emotionaalinen energia, työn imu, työtyytyväisyys, perhe-työ - sekä työ-perhe -vahvistaminen) terveys- sekä palvelusektoreilla positiivisen psykologian näkökulmasta sekä koko aineistolle että ikäryhmittäin (18-28, 29-45, 46-55, 56-69). Tutkielmassa tarkasteltiin lisäksi, minkälaiset strategiat olivat yhteydessä työssä koettuun hyvinvointiin ja olivatko nimenomaan ongelmasuuntautuneiden keinojen yhteydet työhyvinvointiin positiivisia ja välttelyn yhteydet negatiivisia. Lisäksi tutkittiin, erosivatko kyseiset yhteydet eri-ikäisillä toisistaan sekä minkälaisia nämä erot olivat ikäryhmien välillä, eroavatko …
Onnellisuuden Hermes : positiivisen psykologian hegemoniapyrkimykset
2015
Rethinking visual art practice in relation to well-being : a conceptual analysis
2015
This study examines how the concepts related to visual art practice and well-being have been used in the arts and academic sectors. Furthermore, it studies whether it is possible to create a new theoretical and conceptual framework for research. The research material of the arts and academic sectors was examined by the methods of critical review and conceptual analysis. The conceptual analysis led to the following main results: The employment of the concepts concerning the practice of visual arts was diverse, often overlapping, and in some respects incoherent. Both the concepts of ‘art’ and ‘well-being’ were mostly used as reasoning with generalizations. This strategy of discourse was conce…
Onnellisuus ja flow naisyrittäjien kokemana
2011
Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka naisyrittäjät ovat kokeneet onnellisuuden ja flow’n ja millaisissa elämäntilanteissa, erityisesti yrittäjyyteen liittyvissä toiminnoissa naisyrittäjillä on ollut onnellisuuden ja flow’n kokemuksia. Lisäksi oltiin kiinnostuneita niistä tekijöistä, jotka vähentävät tai edistävät onnellisuuden ja flow’n kokemuksia. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto (n=75) perustui Kauko-Vallin vuonna 2008 tekemään väitöskirjaan ja kvalitatiivinen aineisto koostui viiden naisyrittäjän haastattelusta. Tutkimuksen teoriaosuudessa pohdittiin yrittäjyyttä yksilölähtöisestä näkökulmasta sek…
Work engagement : psychometrical, psychosocial, and psychophysiological approach
2013
Keskisuomalaisen ravintola-alan yrityksen työhyvinvoinnin seurantatutkimus 2014 : työhyvinvoinnin kartoittaminen ja seuranta voimavaralähtöisesti
2016
Tutkimuksessa selvitettiin ravintola-, kahvila- ja juhlapalveluja tarjoavan organisaation työhyvinvoinnin tilannetta syksyllä 2014. Tavoitteena oli kartoittaa kohdeorganisaation työhyvinvoinnin nykytilanne, ja tehdä seurantaa vuoden 2012 tuloksiin verraten, sekä esittää kehittämistoimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Case tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2012 tehdyn kyselylomakkeen avulla, joka muokattiin vastaamaan nykytilannetta. Aineisto analysoitiin summamuuttujien avulla, joita muodostettiin yhdeksän kappaletta. Summamuuttujat mahdollistivat aineiston laajemman sekä tarkemman analysoinnin, koska jokaista kyselyn väittämää ei tarvinnut tällöin käsitellä erikseen. Työn teoree…
Positiivinen psykologia viestinnän voimavarana
2022
Positiivisen psykologian merkitys on kasvanut viime vuosien aikana tieteellisessä keskustelussa, työelämässä, opetussuunnitelmissa, koulutusohjelmissa ja mediassa. Positiivinen psykologia keskittyy onnellisuuden, hyvinvoinnin ja vahvuuksien – kukoistavan elämän – edistämiseen ja tieteelliseen tutkimiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan positiivista psykologiaa poikkeusajan viestinnän ja tunnejohtamisen voimavarana. Artikkelissa keskitytään kolmeen positiivisen psykologian ydinteemaan: hyveajatteluun, luonteenvahvuuksiin ja resilienssiin. Hyveet tarjoavat toiminnan ohjenuoran, luonteenvahvuudet muodostavat ammattitaidon perustan ja resilienssi luo kestävyyttä. Yhdessä nämä tukevat viestinn…
Trait emotional intelligence and its associations with subjective and physiological well-being
2018
The present thesis examined the association between trait emotional intelligence (EI) and well-being (subjective well-being [SWB] and physiological well-being) among Japanese participants (eldercare nurses and undergraduate university students). This research had four primary goals: First, to identify profiles of trait EI and to investigate their association with SWB (Study I); second, to examine the role of trait EI in the process of SWB (Study II); third, to investigate the association of trait EI with psychological state and physiological well-being in a laboratory-based stress induction condition (Study III); and fourth, to investigate the association of trait EI with affect and physiol…
Positiivisen psykologian näkökulma työhyvinvointiin varhaiskasvatustyössä
2011
Tämä laadullinen tutkimus käsittelee työhyvinvointia varhaiskasvatustyössä voimavarakeskeisestä, positiivisen psykologian näkökulmasta. Näin ollen tutkimuksen kohteena on se, mitkä tekijät auttavat jaksamaan päiväkotityössä. Näitä työssäjaksamista edistäviä tekijöitä nimitetään tässä tutkimuksessa voimavaroiksi. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaiset voimavarat tukevat ja edistävät kasvattajan työssäjaksamista varhaiskasvatustyössä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, millaisiin asioihin työntekijän elämässä nämä voimavarat liittyvät. Tätä tutkimusongelmaa on lähestytty tutkimuksessa kahden näkökulman kautta: työn ja sen piirteiden sekä työntekijän persoonal…